Moin moin armaat Suomessa tai missä päin maailmaa pyörittekään! :D
Nyt on tullut paljon turhaa postia, joten öö voisin taas päivitellä teitä tekemisilläni. Eipä niissä nyt paljoa sanomista liene.
Milka-jäätelöä hihi <33
Viikko sitten olin viikonloppuna ensin lauantaina Emilian kanssa elokuvissa. Emilia on siis koulussa miun luokalla ja oli koko syksyn kolmen kuukauden vaihdossa Ranskassa, mutta on nyt tullut takaisin. Ja meillä synkkaa aika hyvin. xD Katsottiin Life of Pi ja oli aika cool. :D Ja heti lehvan jälkeen kiirehdin Marienplatzille, missä odottelivatkin jo Minsock ja Mihai. Ja Jacobkin saapui Cindyn kanssa myöhässä - mutta kuitenkin - jonkin ajan päästä. Ja pyörittiin sitten koko ilta kaupungilla ilman mitään sen kummempia. Cindy on siis Jacobin tyttöystävä, ja miulla oli tiettyjä epäilyksiä, koska oltiin tavattu vaan joskus lyhyesti joskus syyskuussa ja näin. Mutta Cindy osoittautui sitten ihan mielettömän mukavaksi ja söpöksi ja aaaw, hyvä niin. :)))
Sunnuntaina meidän piti Lean kanssa alunperin tehdä yhdessä Schwerinin ympärysmatka, mutta ei jaksettu, ja päädyttiin vaan menemään leffaan. Tai no Lealle se oli ihan selvä, mutta mie en tiedä ollaanko muka ja missä vaiheessa puhuttu että mennään lehvaan??? :DD Tulin ihan kaapin takaa. Ja katsottiin Schlussmacher, minkä olin siis jo edellisellä viikolla Madlenen kanssa nähnyt, mutta ihan sama. :D Olin aika pihalla koko kuviosta, koska en muista sopineeni yhtään mitään. Mutta lol. :D
Koska ollaan Saksassa niin puutkin on järjestelmällisesti numeroitu
Ja alkuviikko meni koulussa ihan normisti. Mutta keskiviikkona heti aamulla varhain lähdettiin kuoron kanssa Möllniin kuoroleirille ! x3 Istuin bussissa Madlenen kanssa ja nukuin, yllätys yllätys, koko reilun tunnin matkan. Leiri kesti siis keskiviikkoaamusta perjantai-iltapäivään. :D Keskiviikkona alotettiin heti kymmeneltä lauluharkoilla ja Mittagiksi syötiin jotain epämääräistä riisiä. Ja iltapäivällä lähdettiin koko kuoro yhdessä Möllnin keskustaan. Wikipedia tietää kertoa miulle, että Möllnhän on siis vanha pikkukaupunki Schleswig-Holsteinissa, jossa on n. 18000 asukasta. Kaikki näytti siltä kuin vanhassa saksalaisessa kaupungissa kuuluukin. Eli tiivistiä ja historiallista ja tosi kaunista. :DD Ostettiin ruokaa vaan siellä ja sitä rataa.
Ja matka alkaa, bussissa :D
Oltiin tottakai oikeassa hyvänonnenhuoneessa. 13 :DD
Ja maisemat huoneen ikkunasta oli ihan kivat. :D Mölln oli tuolla lätäkön toisella puolella, joten pimeän tultua kaikki valot näkyi tosi kauniisti. <3
Huoneemme oli hyvin ordentlich. Not.
Reippaat laulajattaret ulkoilemassa
Mölln :3
Huomatkaa miten aurinko paistaa silmiin. :D Mutta siis ottamalla kiinni ton patsaan varpaista (tai sormista, ihmisillä oli variaatioita) pitäisi saada hyvää onnea. Ja sai toivoa jotain. Nyt vaan odotellaan. :D
Ja tältäpä siellä sitten ungefähr näytti. Kaunista kaunista.
Keskiviikko jatkui kahden tunnin harkoilla ja sitten iltaruoalla (oli vaan leipää lol) ja sen jälkeen vielä kerran harkoilla. Torstai meni saman kaavan mukaan. Herätys kasilta, aamupala, ysistä kahteentoista harkat, reipasta ulkoilua, harkat, ruoka, harkat, nukkumaan. :DD Asustin nämä kolme päivää samassa huoneessa Madlenen, Antonian ja Lulun kanssa. Viimeisintä en etukäteen ollenkaan tuntenut, mutta Lulu oli sitten ihan ylisöpö. :DD Ja miulla oli torstaina jopa Stimmbildung. Jota en osaa ollenkaan kääntää suomeksi, mutta enkuksi se olisi kai "voice formation". Eli siis lauletaan kaikkia skaaloja ja mietitään miten pitää rentouttaa posket ja hengitystä ja kaikkea. Jotain äänenrakennusta, no idea. :DD Lauloin siellä taivas on sininen ja valkoinen ja miun stimmbilderi jopa tunsi sen laulun. xD
Ja seinät oli täynnä kuvia tuosta heppulista (kenestä se patsaskin oli). Kyseessä on siis joku Möllnistä lähtenyt tarina ja ukkelin nimi on Till Eulenspiegel. Ja tätä heppulia oli sitten koko Mölln täynnä. :D Miusta se näyttää pelottavalta, muttaah xD
Ja perjantaina oli vielä kerran harkat ja siivousta ja mittag kunnes ajeltiin vihdoin kotiin. Nyt on tullut laulettua niin paljon että ääni on köh ja toisaalta jäi päälle ja lallettelen vaan koko ajan. xD Mietin, että pitäisikö kysyä kuoron vetäjältä voitaisiinko laulaa jotain suomeksi ja voisin etsiä jonkun kivan biisin nuotit usw. Koska jos lauletaan ranskaa (joka on esim miulla on tajutonta, koska en ole minuuttiakaan ranskaa opetellut ja no idea miten sitä pitäisi lausua) niin ei suomen pitäisi olla näille mikään ongelma. :D
Sinne vaan.
Mutta oli ihan kivat kolme päivää. Aluksi meinasin tosiaan, etten menisi ollenkaan, mutta onneksi tuli mentyä. :D Perjantaina olisi pitänyt vielä illalla lähteä Jacobille, mutta sanoin ilkeästi, etten jaksa, sori. x3
Ja tänään tapasin iltapäivällä Martinan kaupungilla. Syötiin sushia ja käytiin jäätelöbaarissa ja puhuttiin kaikki maailman asiat ympäri. On ihan mieletöntä, miten neljässä päivässä ehtii ilmestymään niin paljon kaikkea mikä pitää kertoa. Ja täytyy sanoa. :3 Martina on ihana jee. <3
Ja ostin eilen liput Koblenziin ja takaisin. Eli viikon päästä hiihtoloman ekalla viikolla olisi tarkoitus reissata junalla tämä reippaan 600 kilsan matka länsi-Saksaan. :D Ja siellä odottaapi Heidi. Iloinen jälleennäkeminen siis tiedossa. x3 Kolme yötä olisi tarkoitus viipyä ja sitten palata takaisin kotiin. Minkä jälkeen lähdetäänkin loman toiseksi viikoksi Itävaltaan laskettelemaan perheen kanssa mutta haha siitä lisää myöhemmin. :D
Ja tänään Jacob ja Minsock ovat hakemassa Hampurissa argentiinalaista Schweriniin. Eli uusi vaihtari kouluun ja kaupunkiin tiedossa, hihi. Maanantaina tavataan. :DD
Eilen katsottiin gastien kanssa kaikki porukoiden lähettämät miljoona 50-vuotissynttäri kuvaa. Ei siinä mennytkään kuin kaksi tuntia. xDD Mutta gastit halusivat tutustua suureen sukuuni. Ja tänään tuli myös porukoilta paketti Suomesta. Halleluja, että Saksassa posti kulkee kotiovelle lauantaisinkin. :D Kirjoja hiihtolomamatkaa varten ja ruisleipää omomomomom. <333
Moi. Postaan nyt vain ja ainoastaan sen takia, että eilen oli puoliväli. 162 päivää täällä, 162 to go... Olkoonkin että miun laskimet on eri mieltä tuolla sivussa, mutta ei kuunnella niitä. :D
Saksalaiset kutsuu puolivälipäivää "Bergfest"iksi, eli siis vuorijuhlaksi. Koska nyt ollaan kiivetty vuoren päälle hankaluuksien ja tyhmän ylämäen kautta. Ja alamäen pitäisi sitten mennä nopeasti ja helpommin. Saapas nähdä. :DD Joten antaa mennä kun on alamäki taas.
Puolivuotta meni hassusti. Humahtavan nopeana silmänräpäyksenä ja samaan aikaan hitaasti etanana madellen. En tiedä. :D Ja jälkeenpäin mittasuhteet näyttää aina ihan toisilta. Mutta ainakin miun kalenteri oli suurimmaksi osakseen ihan täynnä aina.
Näin viikonloppuna unta siitä, miten yritin kivuta ohi kylien jonnekin kukkulalle. Maisemat oli kivoja ja vetelin pyörällä iloisena, mutta ihan lopussa rinne muuttui yhtäkkiä melkein äkkijyrkäksi hiekkatörmäksi. Ja se sortui miun alla enkä päässyt ylös, joten piti etsiä toinen reitti. Ja sitten tosiaan lopulta pääsin eväiden kanssa sinne ylös. Ja maisemat oli aika huikeat.
Ehkä tää uni oli nyt ihan vaan sattumaa, tai sitten miun mieli kehitti hienon puolivälivuoriunen? xD Ajattelin sitä vasta jälkeenpäin, mutta haha. Ainakin se olisi sopinut miun vuoreen.
