sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Schau, der Himmel ist sternenklar

Hallo, moin, schönen guten Tag und so weiter~

THIS on hieno sivu. xD Samaistun aika täysillä, tosi monet jutut on tuolla ihan helmiä  :D

Tänään on ollut perinteiseen sunnutaityyliin "en ymmärrä mitään, en osaa sanoa mitään ja nukuttaa "-päivä. :DD Mutta hyvinhän tämä saksa jo rullaa. Ainakin iltapäivisin koulun jälkeen. Aamuisin vaan koomaan. :DD Välillä porukka ei ymmärrä sanaakaan mitä yritän sanoa ja se on ehkä hämmentävämpää kuin se, etten itse tajua. xD Sitten on näitä Aino - Deutsch spesialisteja kuten Lea ja Tilman, jotka joutuu tulkkaamaan miun höpinöitä, kun kukaan muu ei ymmärrä mitä yritän sanoa. :DD

Ja onhan, varsinkin aiemmin, välillä hassuja väärinymmärryksiä sattunut. Esimerkiksi kun yritin kysyä Lealta, että miten bilsan koe meni. Bilsan koe = Ein Bio Test. Ja Lea ymmärsi, että kysyin miten meni olutjuhlissa. Koska Bierfest. xD Sitä hämmennystä sitten siinä. :D
Ja tyyliin luulin tositosi kauan, että "peinlich" meinaa tuskallista tjs. koska enkun "pain". No, ei se sitten meinannutkaan sitä, vaan "noloa". Missäköhän kaikissa noloissa tilanteissa ja yhteyksissä ehdinkään käyttää sitä. xDD Ehdinköhän mie jo kirjottaa näistäkin tänne, en yhtään muista? : D

Tämä vastaanottaa miut aina iloisesti.
Torstaina kalpin pianotunnille ja tämä tällainen iloinen lappu odotti minua siellä taas vaihteeksi. Niinkuin viime viikollakin. :I Paperi kertoo, että armas opettajani on kipeä ja tunnit on peruttu. Ei siinä mitään, jäin sitten kaupungille etsimään Lealle synttärilahjaa, mutta kyllähän se vähän ärsyttää, kun ei voi vieläkään edes soittaa. :D Viime viikollakin oli rouva poissa, ja miun pitää kuitenkin tosiaan bussilla musiikkikoululle kuitenkin mennä. (No samapa tuo, koska ihanainen kuukausikorttini, mutta. :D)



Ja perjantai oli aika yllätysyllätys päivä, koska Lars meidän luokalta (joka on nyt erinäisistä syistä poissa muutaman kuukauden), tuli vipolle tunnille tervehtimään meitä. Järkytyin ja yllätyin ja ilahduin niin paljon. xDD  Ja illalla koulun ja kuoron jälkeen mentiin elokuviin Lean, Sophian ja yllättäen myös Larsin kanssa. Piti katsoa Skyfall, mutta juututtiin Lean kanssa bussilla liikenneruuhkaan, joka kesti ja kesti. Ja opetin siitä sivussa, että "Stau" on suomeksi "liikenneruuhka". Oli melkein yhtä hilpeä kuin "elokuvateatteri". xDD Ah suomen pitkät sanat. Ja koska tosiaan oltiin sitten lehvasta myöhässä plus ovilla oli ihanat jonot, päätettiin tehdä pikainen suunnitelmien muutos. Ja päädyttiin katsomaan Twilight. xDD Ei ihan miun juttu, mutta menee hyvästä komediasta.

Ommom jäätelö <3
Jännä kun viime syksynä Heidin - joka on nyt kanssa tämän vuoden Saksassa, mutta kauempana - kanssa edellinen Twilightti (joka oli vielä hilpeämpi kuin tämä uudempi btw) ja oltiin ihan "jeejee ensi vuonna ollaan Saksassa katsomassa tätä saksadubeilla". Ja nyt se on nähty oh gott.

Mutta oli anyway oikein kiva ilta. Lealla on tiistaina synttärit ja ajattelin antaa sille muun romun seassa lahjaksi liput miun kanssa Hobittia katsomaan. Koska haluan nähdä sen ja Lea lupasi tulla mukaan. xD Ja onneksi se ei ymmärrä suomea eikä voi lukea tätä. :D

Ps Saksassa dubataan kaikki mahdollinen, jopa uutisten haastattelut. :D

Jaja eilen tapasin pitkästä aikaa Jeten. Siis sen saksalaisen, joka oli viime vuoden Suomessa. Nähtiin viimeksi joskus aiemmin syksyllä. tuli puhuttua paljon saksaa ja vähän suomea ja oli oikein kivaa. :33 Ja Jeten lähdettyä jäin kaupungille vielä vähäksi aikaa ja yllättäen törmäsin perheeseen ja jatkettiin yhdessä kotiin. xD Plus kävin lauantain aikana vihdoin ja viimein suutarilla ja korjautin kenkäraukkani. Ah tätä rohkeuden ja itsetyytyväisyyden määrää sen jälkeen. xD

Ja tänään oli perheen kanssa joulukeksien leipomispäivä..! <3 Oli hyviä, vaikka väännettiinkiin noita jollain lihamyllyllä ?! :DD

Näähän ei siis täällä varmaan edes tunne suomalaisia joulupipareita. D: Pitää joskus leipoa itse. Jos löydän ainekset. Joulutortut on joka tapauksessa suunnitelmissa ensi viikonlopun vaihtarimiitinkiin. Monta kertaa on saanut vastata, että millä reseptillä millaisia keksejä me leivotaan jouluna, ja yritän sitten selittää, että kaikki suomalaiset leipoo tietynlaisia joulupipareita. xD Ehkä niitä saa Ikeasta? Pitää kysyä. Koska kaikki saksalaiset tuntee Ikean köttbullarit. Jotka ne ofc lausuu väärin, mutta joita pitää siitä huolimatta kutsua nimellä "köttbullar" kovalla k:lla niinkuin kunnon Ikeamiehet, mutta mitäs tuosta. :D

Ommom <3

Nää on miun taidonnäytteitä. Poro smiles. :DD

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Das alles ist Deutschland


Koska suomalaiset tunnetusti puhuu mielellään säästä, kerron, että syksy tulee ja on kylmä. Yhtenä päivänä oli jo alle nollan, nyt on taas vakiintunut sinne kymmenen asteen tietämille. xD Täällä ei muuten ole missään lämpömittareita, se oikeasti häiritsee miuta tosi paljon! Eikä näillä muutenkaan sää ja lämpötila ole niin tärkeitä (paitsi kylmyydestä valitettaessa x)) ) ja oikeasti välillä tuntuu, että son ihan ylikorostonut. Na egal, mie haluan lämpömittarit joka kadunkulmassa takaisin! :D Jotenkin olen täällä lakannut välittämästä säästä, pukeudun aina epäsäänmukaisesti - niinkuin saksalaiset haha.

Ja koska tämä paljon puhuttu sää on alkanut kylmentymään uhkaavasti, kuten jo todettu, ollaan alettu Lean kanssa menemään bussilla + ratikalla kouluun pyöräilyn sijasta. Sen kunniaksi ostin kuukausikortin julkisiin eilen ja wouu, alan varmaan ajelemaan ratikoilla ees taas tylsinä päivinä, ihan vaan koska son kivaa. :D Minä takapajulainen palvon ratikoita täällä, kun ei niissä Suomessa kuin muutama kerta elämässä ole tullut istuttua. (Mikä onni, ettei täällä ole peräti metroja eikun. Menisin ihan höpöksi. xD)

Meidän ikäiset täällä pukeutuu muuten kouluun paljon paremmin kuin suomalaiset nuoret. Kyllä suomalaisetkin käyttää aikaa pukeutumiseen, ainakin nuoret, mutta ei ole mitenkään hirveää mennä kouluun ilman meikkiä ja lenkkareissa jne. Niinkuin Anu sanoi, koeviikolla porukka tulee melkein pyjamissa kouluun. xD Täällä jos tulisin suomityyliin laiskana aamuna collareissa kouluun, niin kaikki varmaan luulisi, että olen jotenkin vajaa. :D Joten joka aamu saa kyllä miettiä, mitä sinne kouluun nyt niskaansa kiskaisisi. Yh.


Olin vaihteeksi viime viikon melkein kokonaan kipeänä. Täällä on tullut aika paljon sairasteltua. Ilkeät saksapöpöt. D: Joten oli sitten maanantaista keskiviikkoon kotona. Gastmamalla oli joku leikkaus tjs. ja sekin oli sitten kotona ja me kaksi sairasta maattiin sohvalla ja katsottiin lehvoja. xD Ja gastpapa oli kiltti ja toi meille molemmille kukkia että parannuttaisiin.

Ja viime torstaina oli koulussa joku Wirtschaftstag, eli jotain opinto-ohjausta. Piti kuunnella kolmesta eri ammattialasta ammattilaisen pitämä oppitunti. Porukka oli valinnut alansa maanantaina, mutta miehän olin kipeä. Joten seurasin sitten vaan Leaa ja tuli kuunneltua juttua informatiikasta (keine ahnung mitä son suomeksi tai ylipäänsä), arkkitehtuurista ja opettajan kunniakkaasta urasta. Ja päästiin koulusta aikaisin. <3

Jonka jälkeen perustorstain tapaan menin kotiin, olin tunnin kotona ja sitten matkustin takaisin kaupunkiin pianotunnille. Ah sitä riemua, kun pianohuoneen ovessa on lappu, että ope on kipeä ja tunnit toistaiseksi peruttu. Kiva kuulla siinä vaiheessa. :D

Koulussahan tuntien peruuntumiset on arkipäivää. Eilen ei ollut bilsaa, tänään oli vain yksi liikkatunti eikä saksaa eikä huomennakaan ole saksan kaksoistuntia. Olen kyllä iloinen, että peruuntumiset voi yleensä katsoa edellisenä iltana netistä. :DD Joskus ope ei vaan tule. Ja se ärsyttää. Mutta toisaalta on ihan kiva istua ruokalassa (ja Edekassa....) luokkalaisten kanssa.

Perjantain kuorokin oli peruttu, haha, ja sen kunniaksi kävin Madlenella kylässä. Syötiiin lettuja/pannukakkuja ja oli kivaa. :3




Meillä on Abbeyn kanssa tullut tavaksi käydä joka tiistai syömässä. xD Yleensä Dönerillä, mutta nyt kätiin Mäggärissä. Pitäähän sitä Abbeyn amerikkalaisuutta kunnioittaa. Ja Marine, vaihtari Ranskasta, oli mukana ja ilmeisesti nyt jatkossakin on. :))) Sanotaan Abbeyn kanssa Marinea aina Babyksi (millä nimellä se on miun puhelimessakin) koska insidevitsi. xD Harmi, että Marine lähtee jo jouluna takaisin kotiin, koska on vain kolmen kuukauden vaihdossa. No mie ja Abbey täällä kökitään kesään asti, joten Dönerkäynnit jatkunee sitten vain kaksistaan. xD


Ja eilen tuli taas PAKETTI SUOMESTA. :DD Sielläpä oli sitten jälleen kengät <333 ja jälleen luettavaa suomeksi (kirjat <333) ja se toivottu joululaulukirja ja salmiakkijoulukalenteri miulle ja toinen kalenteri Juliukselle. :D KIITOS ARMAAT SUOMESSA. :D Tulin iloiseksi. <333

Joulu lähestyy ja miun jouluinnostus kasvaa. xD Syötiin viime sunnuntaina näiden kaikkien kaverien kanssa hienosti ankkaa. Oli eka ankka miun elämässä. :D Kokonaisena sitä kävi kyllä sääliksi. Mutta oli ihan ok ja haha, jotenkin kaikesta siitä höösäyksestä ja jouluservieteistä tuli ihan joulufiilis. Tekemistä voi kyllä olla sillä joululeffallakin, joka veljen kanssa katsottiin samana iltapäivänä. xD

Alussahan mie olin koko ajan ihan überväsynyt, ja luulin, että se meni jo ohi, mutta nyt se taisi palata takaisin. :D Nukuin viikonloppuna neljätoista tuntia putkeen ja tänäänkin koko illan ja ahaha.

Tulisikohan ne tiedot Mittelseminarista jo kohta? Haluan tietää, mihin kaupunkiin sitä pääsee helmikuussa matkaamaan! :o

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Mir fällt nichts ein, ehh... Lol?

"To be an exchange student is to try hard.
Your life is a rollercoaster, made of ups and downs.
You go from extremely happy to extremely sad.
You wake up and smile, then you wake up and cry.
You meet people
Nice, weird, wild,
Americans, Indians, Russians, Germans…
All people.
You hang out with them
Befriend them
And then you leave."

:))


PS Tee on miun elämä täällä <3



torstai 8. marraskuuta 2012

Ab heute bist du mehr als an nur einem Ort Daheim

( ^ Koska Cro on cool (ja suosittu) saksalainen bändi.)

Lalala pitkästä aikaa kirjoitan eikä ole taaskaan edes mitään asiaa. Olen vaan niin väsynyt, ettei saksa suju. Eikä kyllä sitten ilmeisesti suomikaan.

Olen maailmanvaltias wait what 

Nyt kun alkusyksyn aamut ovat ohi ja on aamuisin pimeää (kellojen kääntämisestä huolimatta) ja käyn _aina_ nukkumaan liian myöhään, aamuisin v-ä-s-y-t-t-ä-ä. Paljon. Hyvin paljon. :DD Ja kun pitäisi herätä jo kuudelta.

Liisa käski arvostelemaan tänne Saksan kansallislaulun, koska kirjoitusideat on vähissä, mutta enpä taida. :D

Viime viikolla oli Halloween. Ja täällä myös Reformationstag tjs. En edes tiedä, mikä se oikeasti oli, mutta jotain tekemistä sillä oli Lutherin ja uskonpuhdistuksen kanssa? Vielleicht. :I Kuitenkin, näiden ansiosta saatiin kolme päivää koulusta lomaa + viikonloppu. Tämä ihana vapaa meni kyllä kokonaan sairastaessa, että se siitä. :D Edelleen pukkaa nuhaa ja ääni on ihan maassa, mutta menee jo.

Ja no kotona lagaamisen koneen ja viltin ja vilustumisen kanssa lisäksi käytiinhän me toki yös lauantaina Rostockissa. Ja miut laitettiin ratsastamaan. Hepat on pelottavia btw. Vaikka ne taisi kyllä olla poneja, en tiedä. :D Oli ihan kivaa, mutta saa jäädä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi, hevostelut ei vaan ole luotu miulle. Jätetään ne pikkusiskolle Suomessa ja muille, joista on kiva heppailla.

Aino ja heppa, hilfe
Niin ja tärkeää on myös, että löysin kaupasta (tanskalaisia) turkinpippureita !! Ne maistuu ihan samoilta kun Fazerinkin ja miun elämä on pelastettu. <333 Tykkään niin paljon, nyt kun kaikki salmiakkikin on loppunut lol. :D PS saa lähettää lisää eikun. Läskeilen täällä kyllä ihan liikaa, mutta Döner on hyvää eikun. Vaihtarikiloja, ehkä, ehkä ei, ei mitään hajua, koska perhe ei omista vaakaa. Ja ehkä ihan hyvä niin. xDD

Joko mie olen puhunut "kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään" -syndroomasta? Koska kärsin siitä täällä. :DD Kaikki tulee aina "MOI AINO mitä kuuluu" ja mie olen sellain "no moiii anna hali" ja vartin keskustelun jälkeen en ehkä vieläkään tiedä, kenen kanssa olen juuri jutellut tai mistä tunnen ylipäätään kyseisen ihmisen. :DD Mutta toisaalta son kivaa.

Tällasia mie vaan väsään koulussa. Jäätiin jollain surullisella musiikin tunnilla Abbeyn kanssa kahdestaan pöytään mistä seurasi merirosvolippu. :D
Toisaalta vaikka mie tunnen ihan älyttömästi porukkaa eikä koskaan koulussa tarvi olla yksin jne. vapaa-ajalla tulee hengattua vaan muiden vaihtareiden kanssa. Toisaalta, kyllähän me puhutaan keskenään saksaa, mutta eew. Ei jotenkin vaan ole ketään saksaihmistä, kelle kehtaisi soittaa ihan päähänpistosta että "moi mitä teet voitko olla". Kesällä mie ajattelin, että NO TOTTAKAI miulla on kolmen kuukauden jälkeen jo jotain überystäviä täällä. Lol. Sitten mie olen kanssa kelannut, että miksi kasaan itselleni paineita asiasta. Onko oikeasti niin paha viettää aikaa vaihtareiden kanssa. :I

Eikö miulla OIKEASTI ole vielä yhtään tuulimyllykuvaa täällä? Koska koko Mecklenburggi kasvaa noita. xD
Puhuttiin Heidin kanssa mm. tässä ja kaikesta "mitä odotettiin ja mikä ei ole mennyt niinkuin suuret kuvitelmat". Mutta toisaalta kaikki ei aina mene niinkuin Strömsössä. Enkä mie haluaisi kasata itselleni paineita siitä, mitä täällä pitäisi olla ja lol. Tosi monet vaihtarit sanoo, että tuntee syyllisyyttä kun ei osaa "elää täysillä" ja "nauttia elämän parhaasta vuodesta". Varmaan mainokset ja vaihtoblogit luo ihmisille kuitenkin enemmän tai vähemmän tiedostettuja ennakko-odotuksia. Tääkin on kuitenkin vaan elämää, ei sen enempää. Mie olen ihan ilonen täällä ja elämä on arkea ja välillä juhlaa, mutta ei Saksa tai miun saksaelämä täällä poikkea niin paljon suomalaisesta. Ja kun sitä ajattelee, kyllä täällä on jo kolmessa kuukaudessa ehtinyt kokea ja oppia tosi paljon enemmän kuin mikä olisi Suomessa ikinä ollut mahdollista. Pitäisi vaan ottaa elämä elämänä tjs.

Omomomom Martinan ja Annen kanssa<3
Takaisin arkeen, sain enkun kokeesta ykkösen (= kymppi Suomessa) ja tätenollen luokan parhaan numeron. Ja olin onnellinen. Nauratti kyllä, koska miun pää ei kestä täällä jos alan sotkemaan enkun ja saksan välillä, ja jos joku tulee yllättäen puhumaan miulle enkkua (tai suomea...) menen ihan jäähän. Kaikki luokkalaiset alkoi aina sanoa, että:" Aino ei osaa enkkua, puhu sille saksaa!" kun joku yritti enkuksi jotain. Ja sitten repäsin tolla enkun kokeella, voi sitä hämmästystä. :D Hämmästytin luokkaa kanssa historian Klassenarbeitilla, jonka ansiosta historian ope ylisti miut luokassa maasta taivaaseen, koska olin kuulemma ymmärtänyt paremmin kuin jotkut saksalaiset meidän luokalla. Vaikka oikeasti tiedän, ettei se ollut niin überupea, koska en ymmärtänyt kaikkea, aineistoa tai kysymyksiä, ja sähelsin vaan + no en tietenkään lukenut koetta varten. Mutta ope tykkäsi. Ja nyt saan kuulla siitä tosi paljon. xDD

Ja marraskuu on vasta alussa ja mie olen jo ihan joulufiiliksissä. Tule joulu kultainen... Tilasin jo porukoilta Suomesta joululaulukirjan nuotteineen postissa. xD



Jaja gastmama tuli yksi päivä kotiin tässä ja toi näitä mukana. <3 Eihän niitä Saksassa ofc saa, mutta mamalla on töissä joku työkaveri, joka on opettanut saksaa Suomessa ja muutenkin puhuu ihan hyvää suomea (tavattiin joskus kun olin työpaikalla ihmettelemässä MISTÄ NÄITÄ SUOMALAISIA OIKEIN TULEE :DD). Ja sitten tämän työkaverin voima oli leiponut karjalanpiirakoita ja ne oli kiltisti laittanut miullekin pari. ;___; <333 Oli kyllä vähän nolo hetki, kun mama on ihan että "Nyt tehdään suomalaista munavoita!" ja miulla ei ole aavistustakaan, miten joku munavoi taiotaan. :D

Tää on aikalailla miun tunnuslaulu täällä. Lauletaan aina Abbeyn kanssa koulussa tätä kun tulee "heyayay what's going on" -tilanne. <333 Ja muutenkin sanat. <3