torstai 23. toukokuuta 2013

You put your arms around me and I'm home


 Haha ei ole tullut kirjoiteltua taas vähään aikaan. Joka voi johtua esim siitä, että a) on liikaa tekemistä b) ei vaan jaksa aina c) en saa koskaan niitä muiden ottamia kuvia vaikka viikkokaupalla olen pyytänyt. :DD C:stä olen erityisen kiukustunut. xD Ei vitsi ei toi ole edes sana. Koska miulla ei oikeasti ole mitään hyviä kuvia ja melkein kaikki ryhmäkuvat usw on muilla. Mutta joudutte nyt tyytymään näihin. ): Anyway olen nyt kipeänä kotona niin voisi vaikka siivoamisen ohessa yrittää kirjoittaa. Koska porukat tulee huomenna (hilfe) ja pitäisi siivota ja kattoa mitä voi niiden mukaan antaa (lol varmaa jo kirjoista tulee laukkuun se 23 kiloa...). Miksi miusta tuntuu että siitä huolimatta pitää laittaa vielä joku iso paketti Suomeen lollolol... Mistä tää kaikki tavara on taas tullut? :D

Anywayyy, toukokuu on mennyt NOPEASTI. Tosi tosi kivasti ja on ollut puuhaa ja ollaan paljon hegattu Fynnileinchenin (Fynn siis, -lein ja -chen on molemmat jonkinlaista pienuutta /söpöyttä <3 ilmaisevia päätteitä (yleensä tyttöjen perään haha) koska pitää kompensoida herran kaksimetrisyyttä jotenkin xDD) kanssa, tosin gastienkin kanssa on ollut pitkästä aikaa taas enemmän väärinymmärryksiä ja kinaa. :p


Fynnileinchen

Helatorstain aikaan oli to-pe + viikonloppu vapaata ja nyt tällä-viime viikolla oli Pfingstenin (helluntai?) johdosta torstaista tiistaihin lomia. :3 Ja olin eilenkin loman jälkeen vaan sen pari tuntia koulussa kunnes ich hab mich krank gemeldet öööö ilmoitin koulusihteerille (? Sekretariat?) että on varmaan kuumetta, menen kotiin. Koska täällä pitää niinkin tehdä eikä voi vaan vapaasti hypellä kotio lol. :DD HUOMATKAA MITEN KUOLLUTTA MIUN SUOMI ON lol. xp Helatorstaina kävi pienimuotoinen draama, mutta ei siitä sen enempää. Jaja otin vasempaan korvaan rustolävärin ja rakastan sitä. <3333 Eikä edes sattunut.

Käytiin Fynnin kanssa Zippendorfin rannalla uimassa OLI KYLMÄÄ.


Konfiksessa viimeinkin miun unelmakengät pääsi käyttöön. <333
Ja käytiin Lean siskon konfirmaatiossa. Haha se ehtoollinen oli niin hauska (ja miun eka Saksassa), koska Suomessahan vaan konfirmoidut immeiset saa mennä, mutta täällä kaikki kolmivuotiaat lapsetkin nakerteli leipää ja viiniä. Niin kuka siis meni ja kuka ei, varmaan puolet jäi penkkiin istumaan. Itä-Saksassa kun ollaan, kovin uskonnollisiksi näistä suurinta osaa ei voi väittää. :D Ja perinteisen konfirmaation lisäksi on pieni osa katolisia, joilla on se katolinen konfis, ja Jugendweihe, jolla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa (eli on varmaan vähän samanlainen kuin protu). Tosin täällä Jugendweihe on tositosi yleinen. Plus tämä osa, joka ei käy mitään näistä. Uskonnon osuus on täällä kuitenkin kaikessa ihan selvästi pienempi kuin Suomessa. (Ja suomalaiset sanoo, että Suomessa son pieni haha.) Plus tositosi monet lapset kastetaan vasta joskus yläasteella.






Viime perjantaina hyppäsin sitten Fynnin, Jacobin ja Cindyn kanssa Berliiniin suuntaavaan junaan. Hyvin päästiin perille (jopa ilman istumapaikkoja eww) ja oli LÄMMIN. Varmaan melkein 30 astetta uhh. Saksalaiset Fynn ja Cindy ei ollut vielä koskaan käynyt Berliinissä, mikä on miusta aika outoa, koska ei sinne tosiaan ole kuin pari tuntia autolla ja lol. Mutta nää schweriniläiset suosii enemmän Hampuria. Joten me ulkomaalaiset mie ja Jacob saatiin toimia turistioppaina haha. Katottiin tärkeimmät kohteet, kunnes eksyttiin Potsdamer Platzilla, jossa Berliinissä koulun kanssa olevat Anu ja Emmi <333333333333333 soitti, että ne tulee sinne 20 minuutin päästä. Kahestakymmenestä minuutista tuli tosin kaksi tuntia. >:I Ja kun ne sitten lopulta tuli, makasin vaan Fynnien olkaa vastan ja olin ihan "no varmasti en nouse ne on myöhässä ne saa tulla miun luokse", mutta kun ne kaksi myöhästelijää sitten näki miut ja Potsdamer Platzin täytti
"AINOOOOOOOOOOOOOOOO !!!!" huuto niin automaattisesti hyppäsin ylös ja silmänräpäystä myöhemmin olin rynnännyt niiden kanssa. Ahh jälleennäkeminen. <333



Hylkäsin sitten matkaseurueeni ja suunnattiin Anun ja Emmin kanssa Berliinin vilinään. :D Tuli mm. nähtyä niiden hotellilla miun molemmat hissan opet Suomesta haha.Oltiin luvattu, että ollaan Hauptbahnhofilla yhdeksältä, koska vipo juna Schweriniin lähti kakskyt oli. No, me oltiin, mutta muut oli myöhässä. Ja ne tuli vasta jotain kaksi minuuttia ennen junan lähtöä lol. Oli tosi kivaa, mutta nyt Anun ja Emmin näkeminen tuntuu vaan ihan joltain oudolta unelta.

Miun gastit oli koko viikonlopun Norjassa niiden tyttären kanssa. Joten mie nukuin Martinalla. Lauantaina katottiin kaikki ihmiset yhdessä Euroviisuja. Suomella ei mennyt ihan nappiin, mutta mie tykkäsin eniten Maltan biisistä. :33

Euroviisut selvästi kinostaa :DD
Ja maanantaiyönä käytiin Fynnien kanssa leffassa katsomassa Mama, joka on siis yksi kauhufilmi. Ja haha käveltiin sen jälkeen yön pimeydessä kotio (Fynn oli kiltti ja saattoi miut vaikka sillä soli vaan mutka ja sen jälkeen sen piti mennä takaisin kaupunkiin) ja mie vaan vilkuilin koko ajan olan yli, kun näin kammotuksia joka puolella. xDD

Ja huiiiiiiiii PORUKAT TULEE HUOMENNA !!! :ooo Matkaan aamupäivällä junalla Hampuriin missä nähdään ja nukutaan ja lauantaina tullaan päiväksi Schweriniin ja sunnuntai ollaan vielä Hampurissa kunnes porukat lentää illalla takaisin Suomeen. Jännäjännä.

Ja Fynniellä on viikon päästä synttärit ja no idea mitä voin antaa sille lahjaksi. :DD Se tosin tulee heinäkuussa Suomeen niin ehkä voin antaa sille liput johonkin tjs? No idea. :/

40 päivää jäljellä. Ja on outoa. Toisaalta mie haluan jo kotiin ja toisaalta en. D: Miulla on kaksi elämää, Suomessa ja Saksassa, ja haluaisin pitää ne molemmat. Mutta tiedän että ei ole mahdollista. Täältä miulla on aina ikävä Suomeen, ja Suomesta varmaan Saksaan. :/

Vielä Maltan euroviisubiisi tähän vaan koska son niin ihuuuuna. <333

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Geburtstag haben ist nicht schlecht

Varoitan kilometripostauksesta. xDD

Ensinnä on ihan pakko sanoa, että Fynnrakassöpödarrrling hankki eilen miun suosiollisella avustuksella itselleen heinäkuulle lentoliput Suomeen!!! Reilu viikko ja jii. <333333


Toiseksi, viettelin tiistaina 18-vuotis synttäreitä ja nyt sitä vihdoin on täysi-ikäinen. :3 Saksassa tosin 18. synttäri ei ole niin supertärkeä kuin Suomessa, koska tosi monia juttuja saa tehdä jo aiemmin, tyyliin alkoholia ostaa 16-vuotiaana ja autoa ajaa jo seitsemäntoistan ikäisenä. Eli no big deal, mutta miulle tää oli suuri tapahtuma. :D Ja aika moni sanoi, että olen ensimmäinen niiden tuntema ihminen, joka odottaa synttäreitään niin innoissaan ja laskee päiviä ja viikkoja jo kuukautta aiemmin. xD Lol mutta sittenpä se tuli ja meni nopeasti ohi.


Ma- ti perhe oli järkännyt miulle matkan, jonka määränpää oli sitten yllätys. Ja tosiaan vasta maanantaiaamuna sain kuulla, että tiemme oli johtava kohti Potsdamia. Koska olin joskus selittänyt, että Preussi kiinnostaa. Ja muutenkin historia on jeejee. :DD Maanantaina vierailtiin Cecilienhofissa. Jossa siis aikoinaan Liittoutuneet sopivat Saksan jakamisesta toisen maailmansodan lopussa. Sattui vaan olemaan maanantai = kaikki museot kiinni. Joten saatiin ihastella linnaa vaan ulkoapäin. Ja kuunneltiin gastpapan kännykkäänsä lataamaa reiseführeriä opastukseksi. Herra käynnisti sen joka käänteessä ja lopussa miuta vaan nauratti koko juttu. x3

Joku hollantilainen kortteli

Kirkko
Ja katolta

Cecielienhofin jälkeen chillailtiin vaan Potsdamin keskustassa ja katsottiin paikkoja. Ja käytiin jonkun isonison kirkon katolla. :D Illalla mentiin sushiravintolaan ja ommmomom oli niin hyvää. <333



Tiistai valkeni sitten jännittävänä. Ja kyllä sitä oli ehdittykin odottaa! Miun gastmamalla oli btw samana päivänä kanssa synttärit! xD Mentiin gastien kanssa hotellin alakertaan normaalisti aamupalalle, ja ne oli järkännyt sinne pöytään ja tositosi paljon kukkia ja lahjat ja tähtisadetikkuja ja aaaw. <3 Oli tositosi süüüüß.
Ja tiistaina suunnattiin vielä Sanssouciin. Sattui vaan olemaan vielä huhtikuun vipo päivä ja Saksassa kaikki aukeaa tiukasta vasta toukokuun eka. xDD Joten ei päästy joka paikkaan sisälle. Sansouciin päästiin kuitenkin tutustumaan ja käppäiltiin puistoalueella piitkä reissu. :D








Kolmen jälkeen heipattiin Potsdam ja lähdettiin köröttelemään kotio päin. Miun synttärijuhlistukset oli kuitenkin vielä kaikkea muuta kuin ohi. Jotenpa kotona laitoin itseni nopeasti kuntoon ja suunnistin kohti kaupunkia. Piti alunperin treffata kaikki Marienplatzilla, mutta kun tulin sinne, siellä oli vaan Martina ja Marcos, jotka sitten opastivat, että pitäisi mennä vielä nopeasti Fynnille. No mie höhlä en ajatellut yhtään, että niillä olisi jotain taka-ajatuksia ja olin vaan vähän turhautunut, koska poikaset eivät voineet sitten ajallaan olla valmiita vaan piti vielä sinne mennä. Ja no haha kun päästiin sinne, siellä olikin sitten ihan kaikki. Ja ne hassut oli leiponut ison kasan sateenkaarimuffinsseja ja kasanneet ne kakuksi kynttilöineen, ja siinä ohessa oli vielä hirveä vuori lahjoja. xD Kaikki lauloi miulle kaikilla kielillä mitä nyt porukasta löytyi ja sitten piti puhaltaa jynttilät ja toivoa jotain ja lahjat ja aaaaaaaw. Olin niin supermegaüberdyper iloisesti yllättynyt ja melkein itkin liikutuksesta haha. <3333

Ja lahjasession jälkeen liikuttiin sitten ihan oikeasti kohti Schlossgartenia. Missä oli ulkoilmabailut haha. Kaikki muut oli jo sisällä (oli kunnon kontrollit ja pääsymaksut ja kaikki haha) kun Lea soitti, että se ja Tilman oli vielä jossain ja ne tahtoi nähdä. Joten revin Fynnin mukaan ja menin heippaamaan ne kaksi. Siinä hätäkässä hukattiin vaan koko muu porukka. :P Ja kun oltiin jälleen jälkeenpäin jonotettu vartti, piti ekana ryhtyä etsintäretkelle. Mikä oli vähän vaikeaa, koska porukkaa oli tositosipaljon ja oli jo suhteellisen hämärää. :D Mutta siitä se ja näin muutenkin tosi paljon tuttuja, jotka olivat sinne kanssa eksyneet ja jee. Oli ihan parrrrrrhautta. <333

Mie ja Tilmanni
Moi olen vähän synttärisankari
Ja koska 18 on iso juttu, keskiviikkona tehtiin vielä luokan kanssa piknikki. :D Oli vähän sählinkiä alkamisajan kanssa ja tosi monet tuli muutenkin vasta myöhemmin. Mutta melkein koko luokka ilmestyi paikalle ja olin tosi positiivisesti yllättynyt, että jopa muutama sellainen tuli, joiden en olisi sitä uskonut tekevän. :D Syötiin mansikoita ja viinirypäleitä ja kakkua ja vohveleita ja ommomom kunhan pööpöiltiin. Oli taas niiiiiin kivaa. <3 Ja jotkut Mormonit halusivat välttämättä jakaa ihmiselle ja miullekin Mormoniraamatun ilmaiseksi haha. xD




Olen badass pupu lol xD


Hassua on, että tiistaihin asti mie ajattelin koko ajan, että viettäisin synttärit paljon mieluummin Suomessa. Mutta kun kännykkä piippasi tiistaiaamuna kuudelta jo ekaa "Alles gute zum Geburtstag!!!" viestiä (ja niitähän tuli sitten koko päivän vartin välein), jotenkin tiesin, että en voisi saada Suomessa mitenkään niin mahtavia synttäripäivä kun nyt täällä Saksassa. <333 Olen niin onnellinen, että oli niin parasta ja että on niin paljon ihmisiä, jotka tahtoi oikeasti jakaa nää synttärit miun kanssa ja tehdä niistä miulle ikimuistoiset. Ikimuistoista oli. <3333

To-pe oli taas koulua, mikä oli tyhmää. Perjantaina koulun jälkeen kuitenkin Tilman oli kutsunut miut sen kanssa sushille ja sitten jäätelölle, noin niinkun synttärilahjana. Ja se tarjosi. xDD

Hihii jotain tollasta ja paljon kaikkea muuta mie sain <3
<333
Eilen käytiin Fynnin kanssa Dreeschissä. Joka on siis neuvostoliittoaikana rakennettu betonilähiö, jota kaikki saksalaiset yhtään miettimättä mollaa. :D Son kuulemma niin ruma ja vaarallinen ja rapistunut ja hirvittävä. Mistä syystä mie sitten sen tahdoin nähdäkin. Mutta kappaskappas ei se ollut oikeasti _yhtään_ niin paha. Ihan sievä. Ja paljon leikkiviä ja lapsia ja sellaista. Ei kai ne betonikolossit kauniita voikaan olla, mutta ei Dreesch oikeasti _niin paha_ ollut. :D Lol. Ja illalla Marty soitti ysiltä ja kysyi, että lähdenkö sen ja parin muun kanssa vielä kaupungille. Ja olin luonteeni vastaisesti kerrankin aika ex tempore ja kymmenessä minuutissa olin jo pyörän selässä matkalla. xd

Haha Dreesch
Jottei tää venyisi ihan järkyttäviin mittoihin, Aino kuittaa ja pahoittelee suomen kielen jäätävän huonoa tasoa. Unohtelen skypettäessä koko ajan sanoja ja auta armias jos saksalaiset erehtyy kysymään jotain sanoja suomeksi koska yleensä ne ei tule siltä sattumalta ollenkaan mieleen. Köhköh ja tää tekstin ymmärrettävyys... Usein on helpompi pukea tunteitaan sanoiksi auf Deutsch. :DD